maanantai 8. joulukuuta 2014

Normiarkea Bangtaossa

Ihan ensiksi täytyy taas pahoitella pitkää taukoa postauksissa. Viimeiset pari viikkoa on ollut yhtä hulinaa, mutta eiköhän tässä nyt taas päästä vähän tiheämpään päivittelemään.

Balilta lennettiin siis Singaporen kautta Phukettiin, jossa vietettiin yhteensä kaksi ja puoli viikkoa. Phuket ei alunperin kuulunut suunnitelmiimme alkuunkaan, sillä halusimme välttää pahimpia turistirysiä. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun päätimme mennä kahdeksi viikoksi vapaaehtoistyöhön Soi Dog foundationille. Soi Dogista oma postauksensa vielä myöhemmin. Tässä vähän juttua meidän kahdesta "arkiviikosta" Bangtaon kylässä.

Soi Dog sijaitsi Phuketin pohjoispuolella kauempana suurista turistialueista. Majoituksen löytäminen sopivalta etäisyydeltä osottautui hieman ongelmalliseksi, varsinkin kun Soi Dogin suosittelema Pensiri house oli täynnä. Airbnbtä surffailen varasimme ensimmäiseksi viikonlopuksi yöt vähän kauempaa ajatuksenamme selvittää viikonlopun aikana etäisyyksiä ja kyytimahdollisuuksia. Päädyimme aikalailla summamutikassa Bangtaoon Baan Leelawadee apartamentsiin.

Thaimaassa Ronald McDonaldkin on kohtelias

Meidän majoittaja Lee olikin sitten ihan oma lukunsa. Sekavuudet hänen kanssaan alkoi heti alkuunsa, kun meille piti olla varattuna kyyti lentokentältä asunnolle. Mitään kyytiä ei kuitenkaan koskaan näkynyt tai kuulunut. Onneksi saimme yhteyden Leehin, joka oli sitten sitä mieltä, ettei ollut mistään kyydin tarpeesta kuullutkaan. No ei muuta kun taksiin ja Lee puhelimella kertomaan osoite kuskille. Päästiinpähän perille, jossa Lee olikin odottamassa ja muistanut myös yhtäkkiä, että olihan siitä kyydistä sittenkin ollut puhetta. Korvaukseksi saimme sviitin samaan hintaan ja Leen kuskaamaan meidät mm. puhelinkauppaan ja hankkimaan vipkortit rantaklubille. Lee myös selvitti meille kyydit Soi Dogiin yhden heidän työntekijänsä kanssa. Eipä siinä siis valittamista ollut, mutta kyllä kaikenlaiset pikkuväärinkäsitykset jatkui koko kahden viikon ajan.



Asunto/hotelli sinänsä oli ihan mukava paikka uima-altaineen, vaikka pikkukeittiö ei toiminut ollenkaan. Myös DVD-laitteen kanssa oli alkuun ongelmia, mutta se onneksi saatiin kuntoon, sillä useimpina iltoina töiden jälkeen emme jaksaneet mitään muuta, kuin lyssähtää sänkyyn katsomaan leffaa.

Pyykkipäivänä piti käyttää mielikuvitusta


Bangtao pelkkänä lomakohteena en kyllä välttämättä suosittelisi kenellekään. Paikka oli melko pieni ja hiljainen ja esimerkiksi ravintoloita ei kovin montaa löytynyt. Tilannetta pahensi tietysti se, että lähes joka päivä meidän aikanamme siellä satoi, joten ajanvietto rannalla oli pois suljettu mahdollisuus. Bliss beachclubin vipkorttien takaamia ilmaisia rantatuolejakin pääsimme käyttämään vain yhtenä päivänä.



Ensimmäisenä viikonloppuna kävimme tekemisen puutteen takia Patongilla, Phuketin yhdellä suurimmista turistialueista. Paikasta toiseen liikkuminenkin oli kuitenkin ainakin meidän budjetilla Phuketissa ongelma, sillä Phuketissa lähes kaikki taksit on mafian halussa ja lähentelee ihan Suomen hintoja. Asiaa pahentaa vielä se, että julkinen liikenne siellä on vielä aivan lapsen kengissä.

Jungceylon shoppingmall Patongilla


Joten kaksi viikkoa vietimme melko yksinkertaisesti töissä, syödessä ja nukkuessa. Tällainen rauhallisempi ja stabiilimpi vaihe reissussamme olikin kyllä ihan tervetullut ja Soi Dogin ansiosta oikeastaan varsin mahtavakin kokemus.

Se täytynee kyllä vielä mainita, että Phuket oli kalliimpi paikka kuin Bali ja siellä meidän päiväkohtainen budjettikin vähän ylittyi. Että reppureissaajille noin muuten vaan en kyllä Phuketia suosittelisi.

" There is nothing more beautiful than living a simple life in this complex universe"
-Mehmet Murat Ildan

-Fanni & Julia

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti