Soi Dog Foundation

Jo ennen reissuun lähtemistä tiesimme, että haluamme tehdä vapaaehtoistyötä eläinten parissa. Löysimme hyvän ja luotettavan kuuloisen järjestön, Soi Dogin, Phuketista. Phukettiin meidän ei ollut tarkoitus mennä ensin ollenkaan, mutta tulimme siihen tulokseen, että järjestö kuulosti niin hyvältä, että matka olisi sen arvoinen. Ja sitähän se ehdottomasti oli ja paljon enemmänkin!

Soi Dogiin paikalle saavuttuamme meidät otettiin lämpimästi vastaan. Olo oli heti oikein tervetullut ja kotoinen. Paikalla oli kokopäiväisiä paikallisia sekä ulkomaalaisia työntekijöitä, pitkäaikais (useamman kuukauden jopa vuoden) vapaaehtoisia sekä muutama meidänlainen 2-4 viikon lyhyen ajan vapaaehtoinen. Päivävierailijoitakin kävi useampi päivittäin useista eri maista. Oli hieno huomata, että moni on tietoinen ja huolissaan kulkukoirien ja -kissojen tilanteesta ja miten moni on oikeasti valmis auttamaan.

Ensimmäisenä päivänä meille esiteltiin paikat, kerrottiin tarkemmin Soi Dogin toiminnasta ja mitä saamme ja emme saa tehdä. Pääsimme myös leikkimään pentujen ja kissojen kanssa ja aloittamaan "meidän" koiriin tutustumisen. Meille annettiin oma aitauksemme, jossa oli 20 koiraa. He olivat kahden viikon ajan meidän koiriamme. Tehtävämme oli käyttää jokainen joka päivä lenkillä ja ihan vain leikkiä ja oleskella heidän kanssaan. Kaiken tämän tarkoitus tärkeämmässä kuin lenkkimielessä on saada koirat valmiiksi mahdollista adoptiota varten. Saada heidät luottamaan ihmisiin ja tottumaan kulkemaan narussa, jotta kodin löydettyä kaikki sujuisi mahdollisimman mutkattomasti. Muita tehtäviämme oli täyttää ja tyhjentään lenkkipolun vesikipot ja kakkapussit.

Vapaaehtoistyö oli kyllä yksi parhaista kokemuksista ikinä ja voisin hyvin kuvitella meneväni uudestaan Soi Dogiin. Fanni onkin tammikuussa yhdeksi viikoksi ennen kotiin paluuta sinne menossa ja täytyy sanoa, että kateeksi käy. Olisi ihana päästä näkemään "meidän" koiria. Kahdessa viikossa ehti tutustua hyvin kaikkiin meidän 20 koiraan. Oli ihana huomata miten he alkoivat luottaa meihin ja oppia tuntemaan kaikkien niin kovin erilaiset persoonallisuudet. Leikimmekin Fannin kanssa leikkiä: mitä jos he olisivat ihmisperhe, kuka olisi kuka? Ja kyllä oikein värikkään perheen saimme kehiteltyä aina sydämellisestä kaikkia rakastavasta tädistä humalaiseen posteljooniin. 

Kaksi viikkoa meni todella nopeasti vaikka päivät olivatkin pitkiä (8-18 sisältäen matkat). Tylsää ei tullut ja halu adoptoida itsekin koira kasvoi kyllä pelottavan suureksi. Toivottavasti joku päivä siihen olisi mahdollisuus.

 Soi Dogista löytyy jos minkälaisia koiria. On paljon kolmijalkaisia koiria, joita aluksi väkisin käy sääliksi, iho-ongelmallisia koiria sekä tietysti täysin terveitä koiria. Kaikkia heitä pidetään todella hyvin Soi Dogissa. He saavat aina ruokaa, aitaukset pestään päivittäin ja heidät viikottain. He vaikuttavat tyytyväisiltä elämäänsä ja heillä on kaikki tarpeellinen. Lukuunottamatta omaa kotia ja omaa perhettä, ihmistä, joka voisi rakastaa ja antaa huomiota vain yhdelle koiralle, hetkiä jolloin huomiosta ei tarvitsisi kinastella tai saisi omaa rauhaa.

Soi Dogissa paikan päällä kokopäiväisesti on noin 400 koiraa. He ovat koiria, jotka ihmiset ovat heittäneet pihalle ja pahoin haavoittuineina ulkoa löydettyjä kulkukoiria. Soi Dogin tilat ovat nyt jo täynnä, he eivät voi pitää kaikkia koiria. Useat haavoittuneet kulkukoirat, joita heille tuodaan, he lähettävät hoidettuaan kuntoon takaisin kadulle, jossa useat koirat ovatkin täysin onnellisia, siellä koko elämänsä asuneina. Useat koirat tuodaankin Soi Dogiin vain sterilisoitaviksi, jotta kulkukoirien määrä Phuketissa vähenisi.  Soi Dogin ansoista kulkukoirien määrä onkin huomattavassa laskussa.

Nyt jos kiinnostaa lukea paljonkin tarkemmin Soi Dogin toiminnasta ja omista mahdollisuuksista auttaa niin tänne vain. On mahdollista sponsoroida, adoptoida, tehdä vapaaehtoistyötä, vierailla tai olla vaikka lentoapulaisena! 

"Dogs are our link to paradise. They don't know evil or jealousy or discontent. To sit with a dog on a hillside on a glorious afgernoon is to be back in Eden, where doing nothing was not boring--it was peace."

- Milan Kundera

- Julia & Fanni