perjantai 17. lokakuuta 2014

Hostellielämää Sanurissa

Balille saavuttuamme ensimmäinen asia oli hankkia taksi hostelliimme. Olimme kuulleet jo etukäteen että lentokentältä poistuessa taksikuskejen määrä on suuri ja 'taxi' -huutoja kuuluu joka suunnasta. Myös nämä taksit veloittavat aivan liikaa ja yrittävät huijata. Todellisuus oli kaikki tämä mutta monikertaisena. Joka, siis aivan joka puolelta tuli meitä vastaan taksikuskeja, jotka kaikki yritti yhtäaikaa saada meitä tulemaan omaan kyytiinsä. Se oli kyllä oikein hämmentävää, täysin odottamatonta ja oikeastaan hyvin koomista. Kylmän rauhallisesti siinä hieman hämmästyneinä jatkoimme matkaa kauemmaksi lentokentältä. Lopulta löysimme tien kulmasta taksin (takseja kyllä joka puolella muutenkin, että kauaa ei tarvinnut etsiä) ja sillä sitten päädyimme hostelliimme.


Big Pineapple Hostel jonka olimme jo etukäteen varannut oli kotimme neljä yötä. Hostelli oli kyllä aivan loistava ja suositella voi lämpimästi. Varasimme itse airbnb kautta, mutta paikalla esim. myös omat nettisivut. Hostellissa oli paljon muita reppureissaajia. Ihmisiä oli esim. Kanadasta, Australiasta, Intiasta, Englannista ja Sveitsistä. Melkein joka päivä tuli lisää uusia ihmisiä ja osa vanhoista lähti pois. En varmaan ikinä ole tutustunut kerralla niin moneen ihmiseen niin nopeasti. Ja siis vaikka kuinka kliseista onkin näin sanoa niin kyllä siellä oli sellainen ollaan yhtä suurta perhettä fiilis. Mutta iso kiitos tästä kyllä kuuluu hostellille . Se oli loistavasti suunniteltu. Siellä oli kaikille yhteinen keittiö ja kaksi isoa pöytää, uima-allas ja tv-huone, makuusaleja ja kylpyhuoneita useampia. Kaikki tämä oli aika pienellä alueella, niin kaikkien oli myös hieman pakko oleskella saman pöydän ääressä ja muutenkin samoissa tiloissa, mikä helpotti heti tutustumista. Ei ollut oikein muuta kuin oma sänky jossa olla, jos halusi omaa rauhaa. Meille tämä oli ainakin hyvä juttu. Aina oli joku, jonka kanssa käydä syömässä tai rannalla. Osa oli matkustanut jo monta kuukautta, joten heiltä sai myös hyviä vinkkejä missä kannattaa käydä ja paljonko kannattaa asioista maksaa. (Täällä on tinkaamiskulttuuri ja varsinkin turisteja koitetaan huijata kalliilla hinnoilla. Pyydetystä hinnasta voi melkein puolet tingata pois.) Illat vietettiin yleensä isolla porukalla hostellissa. Kaikki istuskeltiin pöydän ääressä juomapelejä pelailemassa tai ihan muuten vaan juttelemassa.




Sanur itsessään paikkana ei ollut mitenkään ihmeellinen. Ranta oli lähellä hostellia, mutta se oli oikeastaan aika mitäänsanomaton ranta. Oli aika paljon resort -tyyppisiä hotelleja ranta täynnä. Kukaan ei mitenkään viettänyt aikaa rannalla, vain omien hotellejen pihassa. Mutta kyllähän se aurinko siinä ei niin kauniilla rannallakin paistoi ja ehdittiin jo ihan kunnolla ruskettua (=palaa).


 Ruoka ja oikeastaan kaikki muukin täällä on todella halpaa. Meidän lempiruokapaikaksi tuli hostellin lähiravintola. Jättiannos esim. riisiä, paistettuja kasviksia, nuudeleita ja vaikka mitä muuta maksoi n. 11000 rupia eli n. 0,7€ sisältäen juoman. Käytiin myös hieronnassa, manikyyrissä sekä pedikyyrissä ja yhteensä tämä hemmotteluhetki maksoi 8€. Eli kyllä täällä sen verran halvalla pääsee, että välillä voi pieniä hemmotteluhetkiäkin itselleen suoda.


Täällä liikenne näyttää aikas hurjalta, mutta skoottereiden vuokrausta suositeltiin monestikin, joten 3,5€ sellainen sitten yhdeksi päiväksi vuokrattiin. Lähdettiin etsimään yhtä läheistä temppeliä meidän juuri oppimillamme skootterinajotaidoilla ja  tietenki ilman karttaa. Siinä jonkun aikaa taidettiin vahingossa isommalla tiellä ympyrää pyöriä, kunnes tutustuttiin siinä samalla, kun ajettiin paikalliseen mieheen. Puhuminen ja ajaminen samaan aikaan, ei helppoa... Häntä sitten seurasimme oikeaan suuntaan ja päädyimme ennen temppeliä käymään miehen kahviplantaasilla. Siellä saimme ilmaisen opastetun kierroksen kahvin teosta ja maistaa 12 eri teetä ja kahvia. Paikan päätuote oli Kopi Luwak kahvi, jota pidetään yhtenä maailmanhienoimmista. Hyvältähän se maistuikin, vaikka onkin tehty pienten kissaeläinten ulosteesta... Oli kyllä mukava kokemus. Jälkeen päin kyllä tajusimme että mies teki meitä ohjatessamme vain työtään, eikä vain hyvää hyvyyttään meitä auttanut. No mutta ei haitannut kun ei mitään kerta koko hommasta veloittanutkaan.





Siinä meni neljä päivää Sanurissa ihan vain ihmisiin tutustuessa, nauraessa, lähipaikkoja tutkiessa ja hostellielämään totuttelemisessa. Nyt olemme Ubudissa ja tänään käytiin täällä sijaitsevassa Monkey Forestissa,  mutta siitä lisää myöhemmin.


"Be genuinely interested in everyone you meet and everyone you meet will be genuinely interested in you"
Rasheed Ogunlaru


- Julia & Fanni



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti